torstai 30. kesäkuuta 2011
Artistiesittelyssä: Jare ja VilleGalle
Urheilutaustan itsekin omaavat Jare Joakim Brandt ja Ville Galle räppäävät pääosin urheilusta. Brandt on harrastanut amerikkalaista jalkapalloa ja Galle pelasi jääkiekkoa Helsingin Jokereissa A-juniori-ikäiseksi asti. Tämän jälkeen hän siirtyi kaukalopalloon, jossa voitti myöhemmin Suomen mestaruudenkin.
Jaren ja VilleGallen ensimmäiset yhteiset musiikkiprojektit ilmestyivät YouTubeen vuonna 2009. Heidän videonsa alkoivat saada julkisuutta, sillä niissä esiintyi tunnettuja urheilijoita, kuten Jori Lehterä ja Perparim Hetemaj. Lopullinen läpimurto tapahtui vuonna 2010 esikoissinglellä Epoo, jonka videossa nähtiin kuuluisa helsinkiläinen jääkiekkoilija, Jere Karalahti.
Epoo ylitti YouTubessa miljoonan katsojan rajan ja vaikka VilleGalle totesikin tiedotusvälineissä, ettei levynteko kuulu Jaren ja VilleGallen suunnitelmiin, niin silti esikoisalbumi Mustaa kultaa näki päivänvalon huhtikuussa 2011. Albumilta on julkaistu Epoon lisäksi sinkut Nelisilmä ja Häissä, josta tulikin lopulta valtava hitti. Kappaletta soitettiin paljon Suomen maailmanmestaruuteen johtaneiden jääkiekon mm-kisojen yhteydessä ja sen musiikkivideolla nähtiin mm. vuoden 1995 mm-sankari Ville Peltonen.
Erityisesti joukkueurheilijat ovatkin ottaneet Jaren ja VilleGallen musiikin omakseen ja heidän kappaleitaan on kuultu niin jääkiekon maailmanmestaruusjuhlissa, kuin Suomen jalkapallomaajoukkueenkin matkassa.
Urheiluräpin johtotähdet valtaavat Converse-lavan lauantaina.
Artistiesittelyssä: The Capital Beat
Vuonna 2009 julkaistu A Greater Fire sai seuraa tänä keväänä, kun tämä kahdeksanhenkinen yhtye julkaisi pitkään odotetun seuraajan On The Midnight Wire. Levyn tuottajana on toiminut Bommitommi, joka vastasi myös Jukka Pojan ja Raappanan viimeisten levyjen tuotannosta. Uudella albumillaan bändi onkin ottanut askeleen reggaempaan suuntaan.
Kriitikoiden ylistämä bändi ei toistaiseksi ole saavuttanut Jukka Pojan ja Raappanan kaltaista suosiota Suomalaisen reggaen kartalla. Mutta loistava On The Midnight Wire saattaa vielä kesän jälkeen poikia yhtyeelle mainetta ja mammonaa.
Capital Beat on kevään aikana kiertänyt Saksaa ja On the Midnight Wire on saanut radiosoittoa myös maailmalla. Jos et ole vielä tutustunut Capital Beattiin, kuuluu se ehdottomasti sunnuntain tärppeihin, jota kannattaa mennä kuuntelemaan.
Haastattelussa: Capital Beat
keskiviikko 29. kesäkuuta 2011
Haastattelussa: Sasu Mykkänen/Sweatmaster
Artistiesittelyssä: PMMP
PMMP:n tarina alkoi vuonna 2002, kun Paula ja Mira osallistuivat molemmat Popstars-kykyjenetsintäkilpailuun. He päättivät perustaa yhdessä bändin, ja Mira pyysi vanhan ystävänsä Jorin avustamaan tuottajan roolissa.
PMMP:n ensimmäinen studioalbumi Kuulkaas enot! julkaistiin syksyllä 2003. Levyltä löytyi mm. edellisen kesän superhitti Rusketusraidat. Lopullinen läpimurto tapahtui vuonna 2005, kun kakkosalbumi Kovemmat kädet näki päivänvalon. Levy viihtyi Suomen virallisella albumilistalla yli vuoden ja pokkasi useita palkintoja.
2006 julkaistu Leskiäidin tyttäret, ja vuotta myöhemmin ilmestynyt lastenlaulualbumi Puuhevonen jatkoivat PMMP:n menestystä. Vuosina 2007 ja 2008 bändi piti taukoa keikkailusta, sillä keulakuvat Paula ja Mira saivat molemmat esikoisensa. PMMP palasi kuitenkin takaisin vuonna 2009, kun se julkaisi viidennen levynsä, nimeltään Veden varaan.
PMMP:tä kuvaillaan usein yhdeksi Suomen parhaista live-bändeistä. Paula ja Mira esittelevät molemmat puolensa lauantaina Niittylavalla.
Valmistaudu Ruisrockiin virallisen Youtube-tilin kautta!
Ruisrockin bussiliikenne
Ruissalon bussilinja no 8 kulkee normaalin aikataulun mukaan sillä poikkeuksella, että perjantaina 8.7., lauantaina 9.7. ja sunnuntaina 10.7. Kansanpuiston kautta kulkevaksi merkityt vuorot ajetaan suoraan Ruissalon puistotietä. Linjalle on asetettu lisävuoroja kaikille päiville. Turvallisuuden lisäämiseksi tapahtuman aikana perjantaista sunnuntaihin käytöstä on poistettu Ruissalon sillan pielessä ja Kansanpuistontien risteyksessä olevat pysäkit.
Artistiesittelyssä: Paleface
Kalpenaama on kotimaisen räpin pitkäaikaisempia artisteja, joka julkaisi vasta viime vuonna ensimmäisen suomeksi lauletun albuminsa. Palefacen ura alkoi vuonna 2001 The Pale Ontologist –levyllä, joka sai kehuja kriitikoilta ja sai myös paljon radiosoittoa. Näin Paleface nousi kohinalla vakavasti otettavien kotimaisten rap-artistien joukkoon. Paleface oli myös ensimmäisiä kotimaisia englanniksi rappaavia artisteja.
Hyvän alun jälkeen Palefacen suosio hieman laantui ja hyvistä levyarvioista huolimatta kalpeanaaman ura oli laskussa, samaan aikaan suomeksi rappaavat artistit, kuten Fintelligens ja Cheek porskuttivat radioaalloilla. Viime vuonna julkaistu Helsinki Shangri-La räjäytti potin. Levy myi kultaa alle kuukaudessa sekä palkittiin myös Etno-Emmalla sekä Nordic Music Prize –palkinnolla. Paleface voitti vuoden miesartisti Emman. Hieman ironisesti Paleface sai ansaitsemaansa arvostusta vasta tehtyään levynsä suomeksi.
Helsinki Shangri-La yhdistelee Rappia kansanmusiikkiin ja etniseen musiikkiin. Paleface nousee Ruisrockin lavalle sunnuntaina.
Artistiesittelyssä: Primus
90-luvun yksi suosituimmista vaihtoehto-rock yhtyeistä Primus on yksi perjantain odotetuimmista esiintyjistä Ruisrockissa. Les Claypoolin johtama pumppu perustettiin jo 1980-luvulla kaliforniassa.
Interscope records solmi sopimuksen bändin kanssa vuonna 1990. Ensimmäinen albumi ison levy-yhtiön kanssa tehty Sailing the Seas of Cheese myi kultaa Yhdysvalloissa. Levyltä nousi hiteiksi kappaleet Jerry Was a Race Car Driver ja Tommy the Cat. Yhtye teki myös ensimmäistä kertaa yhteistyötä Tom Waitsin kanssa hänen antaessaan äänensä fiktiiviselle Tommy the Cat -hahmolle samannimisellä kappaleella.
Vuonna 1993 julkaistu Pork Soda saavutti listamenestystä myös Suomessa. Levyllä musiikillinen tyyli muuttui aiempaa tummasävyisemmäksi. Primuksen viides albumi Tales from the Punchbowl ilmestyi vuonna 1995 ja sisälsi hitin Wynona's Big Brown Beaver, jonka musiikkivideota esitettiin runsaasti myös Suomessa.
Usean vuoden hiljaiselon jälkeen Primuksen saapuminen ruisrockkiin oli pieni yllätys. Yhtye kuuluu ehdottomasti festareiden mielenkiintoisimpiin artisteihin, jonka esiintymistä yksinkertaisesti ei voi jättää välistä.
Artistiesittelyssä Isobel Campbell and Mark Lanegan
Nancy Sinatra ja Lee Hazlewood, Jane Birkin ja Serge Gainsbourg, Johnny Cash ja June Carter.Siinä klassisia parivaljakoita, joihin Isobel Campbellia ja Mark Lanegania on verrattu. Vertailut eivät ole aivan tuulesta temmattu kun tarkastelee kyseisen duon ansioluetteloa. Campbell kunnostautui ennen soolouraansa Belle & Sebastianin laulajana. Lanegan onkin toinen tarina. Miehen ura alkoi legendaarisen grungepumpun Screaming Treesin keulahahmona, kunnes suuntasi soolouralle vuonna 1990. Miehen debyytillä The Winding Sheet vieraili edesmennyt Nirvanan keulahahmo Kurt Cobain. Mark Lanegan on vieraillut useiden eri bändin levyllä, josta merkittävimmät panokset lienee Queens Of The Stone Agen levyillä. Lanegan on tehnyt myös paljon projektiluonteisia levyjä.
Isobel Campbellin ja Mark Laneganin yhteistyö alkoi vuonna 2004 This is Just the Same EP:n myötä. Ep:tä on seurannut kolme yhteistyönä tehtyä pitkäsoittoa, joista viimeisin Hawk julkaistiin viime vuonna. Kantrin, folkin ja bluesin traditiosta ammentavat muusikot ovat tuoneet uudelle levylleen myös aiempaa enemmän vaikutteita gospelista ja syvän etelän soulista.
Hiljattain loppuunmyydyllä Tavastialla esiintynyt kaksikko esiintyy Ruisrockissa sunnuntaina.
tiistai 28. kesäkuuta 2011
Viikkoskapa: Jarkko Martikainen
Tämän viikon viikkokilpailu liittyy perjantaina Ruisrockissa esiintyvään Jarkko Martikaiseen. Kuuntele täältä miehen haastattelu ja vastaan alla olevaan kysymykseen.
Kuinka kauan Jarkko Martikaisen Usko-levyn tekeminen vei kaikkiaan?
a) kuukauden
Lähetä vastauksesi sähköpostilla osoitteeseen turkurockcity@gmail.com 4.7.2011 mennessä. (Otsikoksi viikkokilpailu.)
Ruisrock 40 vuotta dokkari YLE Teemalla ensi maanantaina!
Artistiesittelyssä: Jarkko Martikainen
Jo 1990-luvulla YUP:n solistina kansakunnan tietoisuuteen noussut Jarkko Martikainen on eräs maamme arvostetuimmista tekstintekijöistä. Älykkörokkarin maineessa oleva mies on 2000-luvulla tehnyt vakuuttavaa jälkeä myös sooloartistina.
Toistaiseksi Martikainen on 2004 alkaneella soolourallaan julkaissut neljä studioalbumia sekä yhden livelevyn. Tämän vuoden huhtikuussa ilmestynyt neljäs levy kantaa nimeä Usko. Sen merkittävin ero edeltäjiin on se, että Martikaisen taustalla soittaa jälleen bändi, joka ristittiin Äänioikeudeksi.
Oman tuotantonsa lisäksi Martikainen on tehnyt tekstejä myös muille artisteille. Hän on ollut kiinteässä yhteistyössä Timo Rautiaisen kanssa ja on myös tuottanut Zen Cafesta tutun Samuli Putron kaksi soololevyä. Laululyriikoiden lisäksi Martikainen on kirjoittanut paljon myös muita tekstejä ja on julkaissut muun muassa kaksi kirjaa.
Martikaisen tuotannossa lyriikat ovatkin keskeisessä osassa, jota vähäeleinen musiikki korostaa. Martikainen tarkastelee ympäröivää maailmaa usein ilkikurisesti tehden tarkkoja havaintoja yhteiskunnasta. Toisaalta mies sortuu toisinaan turhaan kikkailuun ja vaikeaselkoisuuteen teksteissään.
Ruisrockissa Martikainen esiintyy intiimillä pikkulavalla perjantai-illan päätteeksi.
Artistiesittelyssä: Tuomari Nurmio
Dumari on suomalaisen rockin ja bluesin pitkäaikaisempia muusikoita. Valo yössä, Hän on täällä tänään, Ramona, Lasten mehuhetki, Tonnin stiflat, Kurjuuden kuningas, Rannanjärvi elää! ja Dumari ovat sellaisia kappaleita jotka kuuluvat jo yleissivistykseen tietää.
Nurmio nousi tietoisuuteen jo vuonna 1979 kohdusta hautaa levyllä, joka äänestettiin mm. Soundin Kaikkien aikojen 50 parasta albumia -äänestyksessä kaikkien aikojen parhaaksi suomalaiseksi rockalbumiksi. Hän on vuodesta toiseen uudistanut ilmaisuaan onnistuneesti ja etenkin 1990-luvun levytykset ovat olleet ehkä parhaimpia.
Tuomari Nurmio on saanut Juha Vainion sanoittajapalkinnon vuonna 1999 ja ainoana rock-muusikkona Eino Leinon palkinnon vuonna 2003. Maaliskuussa 2009 hänet palkittiin elämäntyöstään erikois-Emmalla.
Viime vuonna Nurmio täytti 60-vuotta ja julkaisi kriitikoilta kehuja saaneen Paratiisin puutarha –levyn. Tänä vuonna jo pariin otteeseen Turussakin kiertänyt Dumari jyräyttää palan kotimaista blues-rock estetiikkaa Sunnuntaina Ruisrockissa.
Haastattelussa: Jarkko Martikainen
maanantai 27. kesäkuuta 2011
Artistiesittelyssä: Felix Zenger
24-vuotias beatboxaaja Felix Zenger on yksi netin kautta suureen suosioon nousseista muusikoista. Miehen Youtube-videot ovat saavuttaneet kymmenien miljoonien yleisön ja poiki 2010 yhteisesiintymisen Pori Jazzeilla hiphoppari Pharrell Williamsin kanssa, joka oli vaikuttunut Zengerin Youtube-näytöistä.
Tämän vuoden huhtikuussa alkujaan turkulaiselta beatbox-ihmeeltä ilmestyi debyyttilevy Won't Say A Thing. Omakustanteella esiintyi suomalaisia muusikoita Asasta Tuomoon ja Kari Tapioon. Zengerin levyllä ilmestynyt Pitkät päivät täällä jäi iskelmälegendan viimeiseksi levytykseksi. Zenger on aiemmin tehnyt yhteistyötä monien eri alojen muusikoiden kanssa. CV:stä löytyvät muun muassa Iiro Rantalan, Pekka Kuusiston ja Severi Pyysalon nimet.
Nuorempana Zenger harrasti klassisen pianon soittoa, mutta klassisuus vaihtui muutama vuosi sitten populaarimmat rytmit. Zenger on opiskellut Turun musiikkiopistossa ja Helsingin pop-jazz-konservatoriossa. Mies valmistui keväällä 2010 Helsingin pop-jazz-konservatoriosta pääaineenaan beatboxaus. Hän on ainoa maailmassa, jolla on tutkinto beatboxaamisesta.
Tämän vuosituhannen alkupuolella Zenger oli myös maailman parhaita footbagin pelaajia. Vuosien 2002 lähtien palkintokaappiin on kerääntynyt lähes kymmenen SM-kultaa, kuusi MM-mitalia ja neljä EM-mitalia.
Myös beatboxaus alkoi footbag-piirien kautta, kun Zenger kilpailureissulla kuuli, kun muut pelaajat harjoittelivat beatboxaamista. Zenger innostui hommasta ja pian beatboxaus vei mennessään.
Ihmisäänen taipumista yli tuhanteen erilaiseen ääneen voi hämmästellä Ruisrockin pikkulavalla lauantai-illan päätteeksi kello 21.55.
Artistiesittelyssä: Apulanta
Apulannan muodostavat nykyisin vuodesta -91 mukana olleet kitaristilaulaja Toni Wirtanen ja rumpali Sipe Santapukki, sekä vuonna 2005 vanhan basistin, Tuukka Temosen, korvannut Sami Lehtinen. Bändin musiikkityylikin on vaihdellut vuosien varrella. Apulannan ensimmäiset levyt olivat enemmänkin pop rockia ja punkia, kun taas yhtyeen nykyinen musiikki sisältää jopa hard rockmaisia piirteitä.
Yhtyeen läpimurto tapahtui vuonna 1996, kun kakkosalbumi Ehjä ilmestyi. Levyltä löytyy yksi orkesterin suurimmista hiteistä, Mitä kuuluu?. Bändin ehkä suurin hitti on kuitenkin albumin Kolme Anna mulle piiskaa, joka löi ilmestyessään kaikki aiemmat ennätykset, ja josta tuli Suomen myydyin single. Apulanta on julkaissut musiikkiaan englanniksikin, mutta palannut kuitenkin takaisin suomen kieleen. Bändin kymmenestä albumista puolet on myynyt platinaa, eli yli 20 000 kappaletta. Apulannan menestynein albumi on vuonna 2005 julkaistu Kiila.
Vuoden 2010 sapattivapaata pitänyt Apulanta palasi tänä vuonna keikkalavoille ja julkaisi uuden sinkun, joka kantaa nimeä Vääryyttä!!1!. Yhdennentoista studioalbumin on tarkoitus ilmestyä kuluvan vuoden syksyllä.
Apulantaa tarjolla Ruissalon Rantalavalla lauantaina.
Artistiesittelyssä: Sweatmaster
Tästä se vajaa kymmenen vuotta sitten. Sweatmasterin debyyttilevy Sharp Cut ja sen avausraita Hold it! esitteli energisen ja äänekkään turkulaistrion, jonka missiona oli soittaa rockia kovaa ja konstailematta.
Vajaassa kymmenessä perusasiat ovat pysyneet ihastuttavasti ennallaan. Sweatmasterin energia on edelleen aseistariisuvaa. Bändi on löytänyt lokeronsa suomalaisen rockin kentällä. Myös uskollinen yleisö on löytänyt bändin ja pysynyt sen takana hievahtamatta.
Kaikki hyvä päättyy kuitenkin joskus. Sweatmasterin tapauksessa bändi elää viimeistä kesäänsä. Heinäkuun lopussa yksi Suomen kovimmista livepumpuista lopettaa toimintansa. Sitä ennen kuitenkin Sweatmaster keikkailee valikoidusti, ja niinpä Sweatmaster nähdään myös Ruisrockissa, jossa bändi ei ole juuri aiemmin esiintynyt.
Laulaja-basisti Sasu Mykkäsen, kitaristi Mikko Luukon ja rumpali Matti Kallion suoraviivainen rock iskenyt varsinkin kriitikoiden sieluun, mutta on haalinut vuosien varrella intohimoisen yleisön rehellisen rock'n'rollin ystävistä. Muun muassa MC5:n ja The Stoogesin jalanjäljissä kulkeva trion levyt ovat säännöllisesti keikkuneet korkealla kotimaisten musiikkilehtien vuoden levy -äänestyksissä.
Vaikka bändin diskografiasta löytyy neljä kehuttua albumia, joista viimeisenä ilmestyi Dig Up The Knife viime vuonna, on Sweatmaster luonut maineensa ennen kaikkea hikeä vuodattaen pienten klubien lauteilla. Matkamaileja on kertynyt bändin mittariin Lontoota ja Manner-Eurooppaa myöden.
Sweatmaster nostaa energiat kattoon lauantaina Converselavalla. Vielä ei tarvitse edes ajatella, että mainio bändi päättää pian päivänsä. Ruissalossa voi antaa hien virrata vapaasti.
perjantai 24. kesäkuuta 2011
Artistiesittelyssä: Michael Monroe
Mitä olisikaan Ruisrock ilman Michael Monroeta? Ruisrockin tämän vuosituhannen vakiokasvoihin kuuluva Michael ei juuri esittelyjä kaipaa. Uutta uljasta uraa omaa nimeään kantavan bändin kanssa tekevä Michael on kerännyt viimeisen parin vuoden aikana hehkutusta niin meillä kuin muuallakin.
Uusi bändi ja aiemmin tänä keväänä julkaistu Sensory Overdrive ovat saaneet musiikki-ihmiset liikkeelle sankoin joukoin. Suomessa uusi levy meni listakärkeen ja Iso-Britannian rocklistallakin se hätyytteli kymmenen kärkeä. Eikä ihme sillä konstailematon rock-levy kuuluu genrensä viime vuosien valioihin.
Vaikka ikävuosia tulee lisää, Michael pysyy yhtä energisenä kuin aina. Uusi bändi on myös koottu rutinoituneista ammattilaisista, joilta soitto käy. New York Dollsista tuttu kitaristi Steve Conte, jo Hanoi Rocksissa Michaelin kanssa soittanut basisti Sami Yaffa ja rumpuja paukuttava Karl Rockfist takaavat, ettei pumppu sula Ruisrock-helteessäkään.
Kokoonpano koki kuitenkin kesäkuun puolessa välissä muutoksia, kun Michaelin kanssa biisinteosta päävastuussa ollut kitaristi Ginger lähti bändistä.
Kitaristin seuraajaksi valikoitui ruotsalainen Andreas Tyrone Svensson, joka tunnetaan musiikkipiireissä paremmin nimellä Dregen. Aiemmin miehen kitaraa on kuultu muun muassa ruotsalaisen rockin kulmakivissä Backyard Babiesissa ja Hellacoptersissa.
Ruisrockin sunnuntaissa koettava keikka on järjestyksessään uuden kokoonpanon neljäs. Michael Monroe rokkaa teltassa yhdeksästä eteenpäin.
torstai 23. kesäkuuta 2011
Haastattelussa: Jouni Hynynen/Kotiteollisuus
keskiviikko 22. kesäkuuta 2011
Viikkoskapa: Jukka Poika
Ruisrock lähestyy! Jos et ole vielä hommannut lippua, sinulla on mahdollisuus voittaa semmoinen Auran Aaltojen Ruisrock-kilpailussa. Tämän viikon kilpailuun oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi Ruisrock-lippu sunnuntaille.
Mikä on Jukka Pojan Ruisrock –tärppi?
a.) Capitol Beat
b.) Paleface
c.) Raappana
Vastaus kysymykseen selviää kuuntelemalla Auran Aaltoja tai katsomalla Jukka Pojan haastattelu täältä.
Lähetä oikea vastaus osoitteeseen turkurockcity@gmail.com 27.6.2011 mennessä. (Otsikoksi viikkokilpailu).
Voittaja kerrotaan maanantaina Auran Aaltojen iltapäivälähetyksessä.
Artistiesittelyssä: The National
Amerikkalainen The National on viime vuosien aikana valloittanut miljoonia sydämiä melankolisella indie-popillaan ja noussut tasaisen varmasti kohti musiikkibisneksen raskasta sarjaa. Varsinkin bändin kaksi edellistä levyä, 2007 julkaistu Boxer ja 2010 ilmestynyt High Violet ovat olleet suosittuja levyjä ympäri maailmaa.
Vaikka Nationalin perusvire ammentaakin perinteikkäästä pop-rockista, bändi myös hakee sävyjä muun muassa countrysta.
The National perustettiin 1999 New Yorkissa. The Nationalin muodostavat kaksi veljesparia: Aaron ja Bryce Dessner sekä Bryan ja Scott Devendorf. Viisikon täydentää biisinteosta päävastuun kantava karismaattinen laulaja Matt Berninger.
Vaikka National perustettiinkin vasta vuosituhannen lopulla, bändin perustuksia valettiin jo lähes kymmenen vuotta aiemmin Cincinnatissa Ohiossa. Devendorfit ja Berninger olivat tutustuneet jo 1990-luvun alussa, kun Scott ja ja Matt olivat koulukavereita. Samoissa piireissä pyörivät myös Dessnerit sekä Bryan Devendorf. Nämä kolme soittivatkin teinivuosinaan useissa samoissa kokoonpanoissa.
Nationalin suosio alkoi kasvaa kolmoslevyn The Alligator myötä. Levy ei ilmestyessään kovin merkittäviä määriä myynyt, mutta kriitikot ottivat levyn omakseen. Seuraava levy Boxer otettiin myös myynnillisesti hyvin vastaan. Yhdysvaltain Billboard 200 -listalla levy oli parhaimmillaan 67. Viime vuonna julkaistu High Violet kasvatti bändin suosiota entisestään.
Levyttämisen ja kiertämisen ohella bändi on ollut myös poliittisia kantojaan avoimesti esiin tuova orkesteri. National on soittanut viime vuosina useissa Barack Obaman vaalitilaisuuksissa ja esiintynyt monissa yhteyksissä, joissa on kerätty rahaa AIDSin vastaiseen työhön.
Viime vuosina National on ollut myös ahkera Suomen vieras. Suomen debyyttinsä bändi teki 2008 Ruisrockissa. Tämän kesän esiintyminen on viides Suomen keikka ja siis toinen Ruissalossa. Edellisen kerran National nähtiin maassamme viime maaliskuussa, jolloin bändi veti Helsingin Kulttuuritalon kahtena peräkkäisenä iltana täyteen. Tuolloin keikka muodostui loppua kohden komeiksi yhteislaulukinkereiksi, joten hienoja hetkiä on jälleen luvassa, kun perjantai-illan pimentyessä rantalavalla National kajauttaa Vanderlyle Crybaby Geeksin ilmoille.
Artistiesittelyssä: Kotiteollisuus
Lappeenrantalainen Kotiteollisuus on yksi Suomen suosituimmista rock-yhtyeistä. Osa orkesterin kappaleista on raskaampaa metallimusiikkia, mutta osa tuotannosta on osittain jopa herkkää tunnelmointia. Bändin keulahahmo Jouni Hynynen onkin kuvannut yhtyeensä musiikkia iskelmäksi sähkökitaralla höystettynä.
Kotiteollisuuden musiikki perustuu vahvoihin ja jykeviin kitarariffeihin, joihin liitetään tarttuvat kertosäkeet. 1990-luvun alusta asti olemassa ollut bändi aloitti uransa nimellä Hullu ukko ja kotiteollisuus, joka lopulta lyhennettiin pelkäksi Kotiteollisuudeksi. Viisihenkinen orkesteri on samalla kutistunut vuosien varrella, ja toiminut vuodesta 1997 kolmihenkisenä. Jouni Hynysen lisäksi bändiin kuuluvat rumpali Jari Sinkkonen sekä basisti Janne Hongisto.
Kotiteollisuus on myynyt uransa aikana useita kultalevyjä, ja säveltänyt kymmeniä hittibiisejä. Suurimman suosion tavoitti vuonna 2003 ilmestynyt Helvetistä itään -albumi, joka myi platinaa sisältäen useita radiohittejä, kuten nimibiisin Helvetistä itään sekä kappaleen Minä olen. Levy voitti myös Emma-palkinnon vuoden parhaasta hard rock/metallialbumista. Yhtye julkaisi kuluvan vuoden maaliskuussa uuden albumin Kotiteollisuus, jonka kappaleet Soitellen sotaan ja Raskaat veet ovat saaneet hyvin radiosoittoa.
Levynteon aiheuttaman pienimuotoisen keikkatauon jälkeen lavoille palanneen Kotiteollisuuden suorasukaista keikkakuntoa on tarjolla perjantaina Ruisrockin Teltassa.
Artistiesittelyssä: Scandinavian Music Group
Scandinavian Music Group perustettiin jo ennen Ultra Bran hajoamista 2001, mutta virallisemmin yhtyeen toiminta käynnistyi, kun valtavaa suosiota nauttinut UB laittoi pillit pussiin.
Kaikki bändin jäsenet, taustalaulaja Pauliina Kokkosta ja basisti Anssi Växbytä lukuun ottamatta, ovat soittaneet Ultra Brassa. Runsaassa kymmenessä vuodessa kuusi levyä julkaissut SMG on luonut uran, joka ei pahemmin kalpene Ultra Bran elinkaarelle.
SMG on saavuttanut uskollisen ja vakiintuneen kuulijakunnan, vaikka radioaalloilla tai hittilistoilla bändi ei olekaan isommin mellastanut. Tosin eipä bändi ole viime vuosina suuria massoja folk-pohjaisella popillaan kosiskelleetkaan.
Scandinavian Music Groupin kaupallisesti suurin menestys on edelleen 2002 ilmestynyt debyyttilevy Onnelliset kohtaa. Tuon levyn Minne katosivat päivät-biisi on myös bändin suurin radiohitti.
Runsaassa kymmenessä vuodessa SMG on käynyt läpi melkoisen tyylimuutoksen. Keskitien Suomirock-bändinä aloittanut SMG on tasaisesti liukunut kohti folk-vaikutteista ilmaisua. Viimeistään 2007 ilmestyneellä Missä olet Laila?-levyllä tyylillinen muutos pääsi valloilleen ja banjo korvasi sähkökitarat. Sen jälkeen bändi on liukunut yhä syvemmälle folk-countryn pyörteisiin.
Toukokuun alussa julkaistu kuudes levy Manner otettiin yleisön taholta hyvin vastaan. Se meni toisella listaviikollaan Suomen virallisen listan ykköseksi. Piikkipaikkaa SMG juhli edellisen kerran debyyttilevyllään.
Scandinavian Music Group hellii romantikkojen sieluja Ruisrockissa lauantai-iltapäivän aluksi kello 16.30 niittylavalla.
Haastattelussa: Scandinavian Music Group
SMG:n Terhi Kokkonen ja Joel Melasniemi ehtivät istua alas toukokuun alussa Klubin keikkaa ennen. Juttutuokion aikana selvisi muun muassa mitä muuta Terhi on viime aikoina kirjoittanut kuin biisejä ja missä SMG on kymmenen vuoden kuluttua.
tiistai 21. kesäkuuta 2011
Dregen Monroen kitaristiksi!
Michael Monroe on saanut riveihinsä yhden Ruotsin suosituimmista ja menestyneimmistä kitaristeista, Dregenin! Dregen tunnetaan parhaiten Backyard Babiesin kitaristina ja myös Hellacoptersin perustajajäsenenä. Hellacoptersissa Dregen oli mukana bändin perustamisesta, vuodesta 1994 alkaen, aina vuoteen 1998 saakka, jolloin hän päätti keskittyä toiseen bändiinsä Backyard Babiesiin. Tällä hetkellä Backyard Babies on pitkällä tauolla. Michael Monroen bändipestin ohessa Dregen valmistelee ensimmäistä sooloalbumiaan. Dregen tunnetaan ennen kaikkea loistavana kitaristina ja biisintekijänä sekä äärimmäisen energisenä live-esiintyjänä! Dregenin ensimmäinen esiintyminen Michael Monroen riveissä tapahtuu 26.6. kun bändi lämmittelee Foo Fightersia Helsingin Kalasatamassa.
Michael Monroe kommentoi Dregeniä: ”Dregen on täydellinen valinta bändiimme. Olemme kaikki vahvoja yksilöitä ja tarvitsimme todellakin suuren persoonallisuuden uudeksi kitaristiksemme. Dregenillä on koko paketti kasassa: hän on tappavan hyvä kitaristi, upea showmies, hän näyttää hyvältä ja omaa oikeanlaisen asenteen musiikkiin. Olemme iloisia ja onnekkaita, että hän pystyi liittymään bändiin. Dregen on todellinen tähti ja aito rokkari sydämeltään. En malta odottaa, että pääsen lavalle rokkamaan hänen kanssaan!”
Dregen puolestaan kommentoi asiaa näin: ”Kuuntelin lapsena Kissiä ja Sex Pistolsia, mutta se oli Hanoi Rocks, joka sai minut tälle uralle! Halusin tulla rokkitähdeksi, mutta 99,9 % lapsena omistamistani levyistä oli britti- tai jenkkibändien levyjä. Se kaikki tuntui niin kaukaiselta ja saavuttamattomalta– paitsi yhden bändin, Hanoi Rocksin, kohdalla: jos he pystyivät siihen, pystyisin minäkin!
Minulle on kunnia päästä soittamaan Michaelin ja Samin kanssa, jotka olivat kirkkaimmat nousevat tähdet silloin kun aloittelin rokkiuraani. Kaiken lisäksi pääsen jakamaan lavan yhdessä Karlin ja Steven kanssa, jotka ovat uskomattomia, loistavia muusikoita. Olen siis erittäin onnellinen Dregen! Toivon, että voin tuoda bändiin yhä enemmän räjähtävyyttä ja energiaa sekä tietysti äänekkäitä kitaroita, tapporiffejä, hyvää lavashowta ja oman panokseni uusien biisien kirjoittamiseen.”
Artistiesittelyssä: The Prodigy
The Prodigy eli kulta-aikaansa 1990-luvun puolessa välissä. Vuonna 1994 orkesteri julkaisi albumin Music for the Jilted Generation, jolta löytyy mm. suosittu kappale nimeltään Voodoo People. Todellinen läpimurto tapahtui parin vuoden kuluttua, kun kolmoslevy The Fat of the Land ilmestyi. Albumi rikkoi monia myyntiennätyksiä ja sisälti monia hittejä, kuten Smack My Bitch Up, Breathe ja Firestarter.
Menestysalbumin jälkeen The Prodigy aloitti hiljaiselon, joka kuitenkin päättyi vuonna 2004. 2000-luvulla ilmestyneet kaksi levyä, Always Outnumbered, Never Outgunned ja Invaders Must die, ovat nostaneet yhtyeen takaisin suuren yleisön tietoisuuteen.
Yli 25 miljoonaa albumia maailmanlaajuisesti myynyt The Prodigy valloittaa Ruissalon Niittylavan perjantaina.
maanantai 20. kesäkuuta 2011
Haastattelussa: Jukka Poika
Valmistaudu Ruisrockiin Spotify-soittolistalla
Artistiesittelyssä: Fleet Foxes
Seattlen musiikkiskene tuli 90-luvulla tunnetuksi vaihtoehto-rockin ja grungen mekkana, etunenässä yhtyeiden kuten Nirvana kautta. Samaisesta sateisesta kaupungista ponnistaa yksi vuoden 2011 Ruisrockin pääesiintyjistä nimittäin Fleet Foxes. Vuonna 2006 perustettu Fleet Foxes nojaa musiikissaan yhdysvalloissa etenkin 60-luvulla suosiota nauttineeseen folk-perinteeseen. Melodisia kitara osuuksia täydentää oivalliset laulustemmat, minkälaisia ei ole kuultu yhtä taitavasti toteutettuna sitten Simon & Garfunkelin.
Vuonna 2008 ilmestynyttä nimikkodebyyttiä voidaan pitää yhtenä kyseisen vuoden merkittävimmistä albumeista. Avausraita Sun It Rises a cappella –aloitus määrittää koko albumin sävyn. Folkin, popin ja länsirannikon perinteitä ammenetaan isolla kauhalla ja viisihenkisen bändin laulaharmoniat sopivat saumattomasti yhteen. Levyn kansitaide tukee harmonista vaikutelmaa. Kansitaiteessa on käytetty alankomaalaisen Pieter Brueghelin maalausta Flaamilaisia sananlaskuja vuodelta 1559. Brueghel tuli aikanaan tunnetuksi perspektiivin käytöstään ja maalaiselämän kuvauksistaan, mutta se onkin jo toinen juttu.
Fleet Foxesin nimikkolevy saavutti pian modernin klassikon statuksen, ehkä olikin hyvä että bändi teki seuraavaa levyä rauhassa. Fleet Foxes julkaisi kauan odotetun seuraajan Helplessness Bluesin vasta tänä keväänä. Tätä ennen yhtye oli jo ilmoitettu saapuvaksi Ruisrockiin. Helplessness Blues jatkaa yhtyeen uraa yhtä epätavallisen suuntauksien mukaan mitä edeltäjänsäkin. Tätä barokki-folk-popiksi medioissa kuvaultua musiikkityyliä on verrattu Beach Boysiin, Fairport Conventioniin ja jo aimmin mainittuun Simon & Garnfunkleen. Fleet Foxes kestää tämän vertailun mutta suoranaisesta plagioinnista yhtyettä on turha syyttää. Fleet Foxes on liian outoa, omaperäistä ja ainutlaatuista voidakseen suoraan verrata edeltäjiinsä.
Artistiesittelyssä: Jukka Poika
Jukka Poika on Suomi-reggaen yksi vaikutusvaltaisimmista artisteista. Miehen ura alkoi jo vuonna 1996 bändissä, joka myöhemmin tultiin tuntemaan Soul Captain Bandinä. Kyseisessä yhtyeessähän on lisäksi vaikuttanut ajan saatossa monet kotimaiset reggaeartistit, kuten Bommitommi, Seppo Paarma ja Nopsajalka. Soul Captain Band ehti julkaista yhden EP:n ja vuonna 2001 studioalbumin Jokaiselle tulta. Vuotta myöhemmin kuitenkin Jukka Poika erosi yhtyeestä ja levytti Nopsajalan kanssa Kapteeni Ä-ni nimikkeellä levyn nimeltään Parhaat, joka on jäänyt tähän menneessä yhtyeen ainoaksi julkaisuksi.
Vuonna 2003 alkanut sooloura on tuonut kotimaiselle populaarikulttuurille merkittäviä kappaleita ja nostanut Jukka Pojan Suomi-reggaen kiistattomaksi kuninkaaksi. Vuonna 2008 Jukka Poika poikkesi kaavoistaan ja toteutti mm. legendaaristen Tommi Vikstenin ja Pekka Gröhnin kanssa kokopitkän tribuutin Veikko Laville. Näin Jukka Poika osoitti myös monipuolisuutensa artistina.
Viime vuonna julkaistu Kylmästä lämpimään vankista entisestään Jukka Pojan asemaa Suomi-reggaen johtavana artistina. Levy nautti suosiota niin kriitikoilta kuin ostavalta yleisöltä ja levyä myytiin kultalevyn arvoisesti.
Jukka Poika julkaisi toukokuussa uuden kappaleen Silkkii ja uutta levyä on lupa odottaa syksyllä.
keskiviikko 15. kesäkuuta 2011
RUISROCKIN OHJELMA ON VALMIS JA AIKATAULUT JULKI!
Ruissaloon saapuu myös joukko muita kotimaisia klassikkoalbumeja tehtailleita konkareita. Suomen kiinnostavimpiin lauluntekijöihin lukeutuva, yli 30-vuotisen uran tehnyt Tuomari Nurmio ja juuri albumitrilogiansa viimeisen osan julkaissut Jarkko Martikainen nousevat sooloilemaan Ruisrockin uudelle Pikkulavalle. Lava on nimensä mukaan pieni, mutta tulee tarjoamaan suuria ja intiimejä akustisia keikkoja. Niin ikään uuden anniskelualueen Viinimaan yhteydessä sijaitsevalle Pikkulavalle nousevat viikonlopun aikana myös nuoremmat tekijät: uuden polven lauluntekijätähti Olavi Uusivirta, taiteilijamuusikkopariskunta Anssi 8000 & Maria Stereo sekä kevään aikana ylistetyt esikoisalbuminsa julkaisseet nuoret lupaukset Paradise Oskar, Mirel Wagner ja Felix Zenger.
Turun kulttuuripääkaupunkivuosi näkyy myös Ruisrockissa, kun Pikkulavan valtaavat yhdysvaltalainen fakiiri, miekannielijä ja vatsatanssija Betty Bloomerz sekä jongleerausesityksiin erikoistunut turkulainen ammattilaisryhmä Circus Duo Nerg & Nivala. Palkittu turkulainen nukketeatteriryhmä Kuuma Ankanpoikanen tuo puolestaan Ruisrockiin oman yllätyksellisen, festarihenkeen suunnitellun esityksensä, johon voi törmätä eri puolilla festivaalialuetta lauantaina.
Katso Ruisrockin valmis ohjelma ja päiväkohtaiset aikataulut täältä.
maanantai 13. kesäkuuta 2011
MICHAEL MONROE VAIHTAA KITARISTIA
Michael Monroen bändin kitaristi Ginger soittaa viimeisen keikkansa bändin riveissä Provinssirockissa 17.6. Bändin uusi kitaristi paljastetaan Provinssirockin jälkeen ja se tulee olemaan faneille varmasti positiivinen ja iloinen yllätys! Ensimmäinen keikka uuden kitaristin kanssa on Helsingin Kalasatamassa 26.6. kun Michael Monroe lämmittelee Foo Fightersia.
Michael Monroe julkaisi ylistetyn uuden albuminsa ”Sensory Overdrive” 16.3. ja on sen jälkeen keikkaillut ahkerasti Suomessa ja ympäri maailmaa. Muutos miehistössä ei vaikuta tuleviin keikkoihin.
tiistai 7. kesäkuuta 2011
RUISROCKIIN SAAPUVA PRIMUS JULKAISEE UUDEN ALBUMIN 14. SYYSKUUTA!
Vaihtoehtorockia ja funk-metallia tahkoava amerikkalaisyhtye Primus julkaisee ensimmäisen studioalbuminsa yhteentoista vuoteen. 14. syyskuuta julkaistavan Green Naugahyde -albumin on tuottanut ja äänittänyt basisti-laulaja Les Claypool kotistudiollaan Kaliforniassa. Claypoolin lisäksi levyllä soittavat yhtyeen pitkäaikainen kitaristi Larry LaLonde sekä rumpali Jay Lane, joka kuului sekä Primusin varhaiseen kokoonpanoon että sen Sausage-nimiseen reunion-yhtyeeseen.
Green Naugahyde on haastava ja monimutkainen albumi, joka venyttää yhtyeen omintakeisen soundimaailman rajoja entisestään ja tuo sen tälle vuosituhannelle. Mukana on myös aimo annos bändin tavaramerkiksi muodostunutta, nyrjähtänyttä poukkoilua sekoitettuna pinnan alla piilevään synkkyyteen. Lanen paluu yhtyeen riveihin on tuonut soittamiseen uutta virtaa ja tekemisen riemua, joka on kuultavissa myös tulevalta albumilta.
Viimeisten 27 vuoden ajan Primus on kulkenut Frank Zappan ja Pink Floydin kaltaisten, luovien ja tinkimättömien artistien jalanjäljissä perinteisiä rock-musiikin rajoja haastaen. Green Naugahyde on mystinen ja taianomainen albumi, joka sisältää kaikki ajattoman klassikon ainekset. Mitä bändin jatkosuunnitelmiin tulee, kolmikko aikoo olla kasassa tasan niin kauan, kuin homma säilyy mielekkäänä ja kaikilla on hauskaa.
Syksyllä Green Naugahyde –kiertueen starttaava Primus nähdään Turun Ruisrockissa 8. heinäkuuta.